sunnuntai 29. huhtikuuta 2012
Fanny 11v. ja treeniä
Fanny täytti 25.4 jo 11 vuotta. Ikäisekseen Fanny on aika hyvässä kunnossa, mitä nyt talvella on ollu vähän entistä väsyneempi. Välillä oon jättäny sen pitkiltä lenkeiltä pois ja se on selkeesti ollu hyvä ratkasu. Fanny on jääny tyytyväisenä kotiin nukkumaan kun oon lähteny poikien kanssa ulos ja pienemmillä lenkeillä se on jaksanu kirmailla oikeenkin iloisesti. Viime viikolla rokotusten yhteydessä kyselin taas tuosta päässä olevasta patista, kun se tuntuu koko ajan kasvavan. Ell sanoi että patti on jokin syylän tapanen eikä oo vaarallinen, joten eipä sille tarvitse tehä nyt mitään. Kaiken kaikkiaan Fanny on siis oikein pirteä ja hyvä kuntonen mummeli :)
Flipin kanssa maanantaina käytiin epiksissä. Multa aika huonoa ohjausta, mutta Flip oli hieno. Tässä videot, älkää kiinnittäkö huomiota noihin mun heiluviin käsiin :D
Torstaina vedin Flipin ryhmän treenit ja keskityttiin vauhtiin ja irtoamiseen. Kepit seinään päin täytyy laittaa treenilistalle, jättää helposti silloin vikan välin pujottelematta. Linus kulki tälläkertaa oikein kivasti. Projekti juoksu-A saa nyt hetkeksi vielä jäädä ja mennään tää kevät/kesä nyt vielä vanhalla systeemillä. Millään en saa kesän arvokisoihin mennessä sitä opetettua varmaksi, joten päädyin nyt tähän. Vähänhän se on hankalaa kun ei pääse A:lta ottamaan etumatkaa ollenkaan, mutta on siitä ennenkin selvitty..
Lauantaina tehtiin päällejuoksua ja saksalaista ja Flipille lisäks keppilähetyksiä. Laitoin muutaman verkon ja lähettelin aika jyrkistä kulmista. Verkkojen kanssa alkaa hakea melkeen mistä vaan, mutta ilman niitä on vielä aika hukassa, jos on yhtään vaikeampi kulma. Fanny ja viikonlopun hoidossa ollut Severikin tekivät jotain pientä.
Ens viikolla päästäänkin taas kisaamaan, jee!
sunnuntai 22. huhtikuuta 2012
Helpotuksen huokaus
Eilen oli Linuksen lonkka- ja kyynärkuvaukset. Päätin kuvauttaa lonkatkin, kun kerran niitä ei oo aikasemmin kuvattu ja melkeen samaan hintaan sai. Kyynärät lähti ihan terveinä ja toinen lonkista on A:n ja B:n, ja toinen B:n ja C:n rajalla. Ell sanoi, että toi toinen voi hyvin tulla C:nä takasin ja mä sitten tietty huolestuneena heti aloin kysellä, että mitenkä se vaikuttaa tulevaisuuden ja agilityn suhteen. Siihenpä ell vaan totesi, ettei mitenkään kun kyseessä on niin kevyt koira kuitenkin ja "lievä" C se kuitenkin olis, eikä siinä mitään nivelrikkoa tms. oo. Noniin, kylläpä oli helpotus. Nyt voidaan taas jatkaa treenaamista normaalisti! Jos tuo naksuminen kyynärässä jatkuu, niin fyssari taitaa olla seuraava osote, hieroja kun ei oo mitään kummempaa siitä löytänyt.
Treenattu ollaan Flipin kanssa kahesti tällä viikolla. En nyt jaksa kirjotella molemmista erikseen, joten tiivistetään. Putki-kontaktierottelut on tosi hyvällä mallilla, niinkuin myös medihypyt. Yhteensä molemmissa treeneissä tais tulla 3 rimaa ja kerran muurin palikat alas. Takaaleikkaukset vaatis treeniä. Hyvin kyllä antaa leikata takaa, mutta on alkanu nyt irtoamaan niin hyvin, että helposti sinkoaa takaaleikkauksen jälkeen suoraan edessä olevalle esteelle, eikä lue kääntymistä kunnolla. Lisäks mun pitäs uskaltaa ohjata medirimoilla käännökset yhtä tiukasti kuin minirimoillakin. Hypyt "tyhjään" on edelleen tosi vaikeita ja niissä mulla täytyy olla käsi aika pitkällä apuna näyttämässä, sekä vielä lisäkäskynä "eteen". Laitoin lelun hypyn taakse odottamaan ja johan alko sujua, mutta paljon toistoja tuo vielä tarvitsee.
Nyt kun Flip näyttää oppineen nuo medihypyt aika hyvin, niin toukokuussa oliskin kisoja tiedossa ihan urakalla. (Vaikka eihän sitä tiedä miten se uusissa paikoissa ja uusilla esteillä suhtautuu niihin..) Linuksellekin noita startteja taitaa useempia tulla, kun nyt kerran tuossa rauhotusaineessa on nykyään enää viikon varoaika. Ainoa mikä tässä saattaa tuota kisaamista häiritä on mun jalka :( Se on kipeytyny nyt muutaman treenin jälkeen niin, että kävelykin on hankalaa, mutta sitte kipu taas yhtäkkiä häviääkin. Outo juttu.
Niin ja hei. Jos joku osais neuvoa, että mitenkä ihmeessä saan nuo ennen tossa oikeessa sivussa olleet koirien tiedot yms. takasin siihen tuolta alhaalta, niin olisin enemmän kuin kiitollinen! Asetuksista en oo mitään vaihtanu ja sen mukaan ne olis edelleenkin tossa sivulla. Itestään ne siis on tonne alas jotenki pompannu!
Kaikki tän postauksen kuvat on ottanut Mikko Marttinen.
perjantai 20. huhtikuuta 2012
Tyttö tuollainen
Noniin, nyt vihdoinkin tätä haastetta pukkaa. Oon aika hukassa tän uuden bloggerin kanssa ja luulin jo kerran hukanneeni koko tekstin. Mutta tässäpä tämä siis nyt olis.
Tunnuksen saaneen pitää:
1. Kiittää tunnustuksen antajaa.
2. Antaa tunnustus kahdeksalle bloggaajalle.
3. Ilmoittaa näille kahdeksalle tunnustuksesta.
4. Kertoa kahdeksan satunnaista asiaa itsestään.
1. Kiitos Ira! Mä olen todella huono keksimään mitään järkevää tällasiin juttuihin, mutta yritän!
2. Oon nyt vähän tylsä ja annan tän haasteen yhteisesti teille kaikille jotka tätä luette, ettekä vielä oo haastetta tehneet!
3. Ilmoitettu on.
4. Noniin, nyt se alkaa.
1. Mä oon yleensä ensin uusien ihmisten kanssa vähän ujo ja hiljanen, mutta aika nopeesti paremmin tutustuessa musta tulee puhelias ja jopa hyvin äänekäs, hih :D Ei-koirajutuissa saatan tosin seurata vähän sivumpaa, mutta jos keskustelun aiheena on jokin koiriin liittyvä, niin varmaa on, että minä olen äänessä!
2. Koirat on mulle ihan älyttömän rakkaita, enkä oikeesti osais elää ilman niitä. Jokainen niistä on niin kovin erilainen, hyvällä tavalla. Ja niin hirveesti oon jokaiselta niiltä oppinut! Pitkät rämpimislenkit metsässä, vieressä kuorsaavat koirat ja yhteiset harrastukset on vaan niin parasta!
3. Lueskelen tätä blogia välillä taaksepäin ja mietin, kuinka hitsin tylsiä suurin osa mun kirjoituksista on. Oon vähän kateellinen ihmisille, jotka osaa kirjottaa hauskasti ja sillain, että käyn kurkkimassa blogia vähän väliä siinä toivossa, että siellä olisi uusi päivitys. Oon kuitenkin päätyny siihen, että tää on lähinnä treeni/kisablogi ja kirjottelen lähinnä omaksi ilokseni ja sen vuoksi, että voin myöhemmin lueskella mitä kaikkea on tullut tehtyä.
4. Oon periaatteessa sekä aamu-, että iltaihminen, mikä tietty on vähän rïstiriitasta ja tuottaa välillä hankaluuksia.. En tosin tykkää liian aikasistakaan aamuista, mutta jos herään vasta esim. ysin jälkeen, oon musta menettänyt jo suuren osan päivästä. Illalla tosin on sama juttu, kallista aikaa menee hukkaan jos menee liian aikasin nukkumaan. Mutta päikkärit on tosi jees! Vaikka siinähän sitä aikaa vasta kuluukin hukkaan..
5. Rakastan leipomista ja ruoanlaittoa, mutten yhtään tykkää keittokirjoista. Kokkailen aina niin, että katon jonkun reseptin, mutta lopulta valmiissa leivonnaisessa/ruoassa ei oo montaa alkuperäisen ohjeen ainetta, kun heittelen aina sekaan milloin mitäkin.. Tässä on se ongelma, etten oikein osaa tehä just samanlaista ruokaa toista kertaa koska en oo varma mitä kaikkea oon sinne sekaan laittanu.
6. Mulla on ihan mielettömän kova kilpailuvietti. Tää on monissa jutuissa ihan hyvä homma, mutta joskus se meinaa vähän pursuta yli äyräiden..
7. Harrastin ennen agilitya telinevoimistelua ja musta piti tulla kilpavoimistelija. Treenasin lähes joka päivä useemman tunnin kerrallaan ja treenaaminen oli tosi tavotteellista, mutta erityisesti henkisesti hirmu rankkaa. Sitten mulla meni nilkka ja nykyään oon tosi onnellinen, että lopetin voimistelun ja keskityin agilityyn. Voimistelusta on kyllä ollu omaan liikkumiseen agilityssa hirveesti apua.
8. Mulla on tulevaisuudelle suuria suunnitelmia ja haaveita ja odotan innolla mitkä niistä kaikista toteutuu ja mitä tulevaisuus tuo tullessaan :)
Jotenki kummassa aika moni näistä kohdista liittyy koiriin, mutta onhan mun elämäkin aikalailla koirien ympärillä pyörivää. Ehkä tästä kuitenkin sai jonkinlaisen kuvan musta, toivottavasti :)
sunnuntai 15. huhtikuuta 2012
Voihan pojat
Torstaina Flip yllätti treeneissä ihan tosissaan. Mentiin 40cm rimoilla, muttei kertaakaan tullu ali! Ei edes alkusuoralla, jossa menin kolmen hypyn taakse ottamaan vastaan. Viime viikolla kun ei kestänyt edes kahen hypyn takaa vastaanottamista, niin edistymistä on tapahtunu hurjasti tosi nopeessa ajassa. Muutamia rimoja tuli alas, mutta se nyt vielä sallittakoon.. Tässä vaiheessa on tärkeintä, että edes hyppää ;)
Linus oli vähän vaisu treeneissä. Ei hakenu hyppyjä, muttei kyllä liikkunutkaan kunnolla. Jätettiin treenit sitten kesken. Toinen kyynär (ainakin oletan, että se on just kyynär) naksuu välillä ja etenkin rappusia ylös kiivetessä, joten vois olla ihan hyvä kuvauttaa ne varmuuden vuoksi ja jo ihan oman mielenrauhan takia. Jännä juttu tässä on se, että liikkuu välillä hyvin ja sitten välillä taas huonommin. No, parasta kuitenkin kuvata, niin ei tarvi sen suhteen mitään enää arvuutella.
Lauantaina suunnattiin Flipin kanssa sitten erkkariin. Mähän en siis todellakaan oo näyttelyihmisiä ja kun herätyskello soi 4.45, niin teki kyllä tosi tiukkaa että pääsin sängystä ylös. Agikisa-aamuina on harvoin yhtä vaikeeta ;)
No mutta oltiin hyvissä ajoin näyttelypaikalla ja puunasin siinä sitten vielä vähäsen Flippiä. Pesin sen perjantaina ja jotenki sen karva näytti vähän lässähtäneeltä. Korvat oli siistit, kiitos Ullan! :) Siinä odotellessa kehän alkua Flip oli aika tylsistyneen olonen. Tuli rapsuteltavaksi, esitteli oravatemppuaan, makaili lattialla huokaillen ja katteli ympärilleen sen näköisenä, kuin olisi etsinyt agiesteitä jostain. Kehässä se olikin sitten vielä tylsistyneempi. Ei oikein malttanut seistä, kehää ympäri juostessa murisi takana tulevalle koiralle ja pöydällä nojaili muhun kun olisi pitänyt seistä nätisti. Tuloksena H. Tuo huono liikkuminen tais verottaa jonkinverran ja lisäksi ei tuomarisetä oikein arvostanut Flipsukan päätä. No jos jotain hyvää, niin nyt on agin tulevaisuutta ajatellen ainakin se tarvittava näyttelytulos kasassa.
Tässä Flipin arvotelu käännettynä, tuomarina Dave Weller.
"Pää on hieman lyhyt ja paksu minulle. Vaikka silmät ovat tummat mutta pyöreät ja eivät ole oikein asettuneet. Hyvä tyyppi. Korvat laajasti asettuneet. Eturakenne ok. Hyvä selän pituus. Takapää asettunut ok. Huono liike."
Tänään aamulla pojille tuli kunnon kina ja Linuksella nyt kauluri kaulassa, kun tassuun tuli haava :( Voi noita poikia, kun Flip pyrkii laumanjohtoon, eikä anna periksi kun Linus puolustaa johtajan paikkaa. Ulkona ne on lähestulkoon bestiksiä, mutta sisällä tulee kahinoita välillä. En tiie sitten onko Flip jotenki semmosessa murkkuiässä tai jotain. Ei se Linuksen haava onneks kovin syvä oo, mutta pitää kattoa vielä huomenna että tartteeko käydä lääkärillä näyttämässä.
Ps. Ira, lupaan tehä sen haasteen tässä piakkoin!
Linus oli vähän vaisu treeneissä. Ei hakenu hyppyjä, muttei kyllä liikkunutkaan kunnolla. Jätettiin treenit sitten kesken. Toinen kyynär (ainakin oletan, että se on just kyynär) naksuu välillä ja etenkin rappusia ylös kiivetessä, joten vois olla ihan hyvä kuvauttaa ne varmuuden vuoksi ja jo ihan oman mielenrauhan takia. Jännä juttu tässä on se, että liikkuu välillä hyvin ja sitten välillä taas huonommin. No, parasta kuitenkin kuvata, niin ei tarvi sen suhteen mitään enää arvuutella.
Lauantaina suunnattiin Flipin kanssa sitten erkkariin. Mähän en siis todellakaan oo näyttelyihmisiä ja kun herätyskello soi 4.45, niin teki kyllä tosi tiukkaa että pääsin sängystä ylös. Agikisa-aamuina on harvoin yhtä vaikeeta ;)
No mutta oltiin hyvissä ajoin näyttelypaikalla ja puunasin siinä sitten vielä vähäsen Flippiä. Pesin sen perjantaina ja jotenki sen karva näytti vähän lässähtäneeltä. Korvat oli siistit, kiitos Ullan! :) Siinä odotellessa kehän alkua Flip oli aika tylsistyneen olonen. Tuli rapsuteltavaksi, esitteli oravatemppuaan, makaili lattialla huokaillen ja katteli ympärilleen sen näköisenä, kuin olisi etsinyt agiesteitä jostain. Kehässä se olikin sitten vielä tylsistyneempi. Ei oikein malttanut seistä, kehää ympäri juostessa murisi takana tulevalle koiralle ja pöydällä nojaili muhun kun olisi pitänyt seistä nätisti. Tuloksena H. Tuo huono liikkuminen tais verottaa jonkinverran ja lisäksi ei tuomarisetä oikein arvostanut Flipsukan päätä. No jos jotain hyvää, niin nyt on agin tulevaisuutta ajatellen ainakin se tarvittava näyttelytulos kasassa.
Tässä Flipin arvotelu käännettynä, tuomarina Dave Weller.
"Pää on hieman lyhyt ja paksu minulle. Vaikka silmät ovat tummat mutta pyöreät ja eivät ole oikein asettuneet. Hyvä tyyppi. Korvat laajasti asettuneet. Eturakenne ok. Hyvä selän pituus. Takapää asettunut ok. Huono liike."
Tänään aamulla pojille tuli kunnon kina ja Linuksella nyt kauluri kaulassa, kun tassuun tuli haava :( Voi noita poikia, kun Flip pyrkii laumanjohtoon, eikä anna periksi kun Linus puolustaa johtajan paikkaa. Ulkona ne on lähestulkoon bestiksiä, mutta sisällä tulee kahinoita välillä. En tiie sitten onko Flip jotenki semmosessa murkkuiässä tai jotain. Ei se Linuksen haava onneks kovin syvä oo, mutta pitää kattoa vielä huomenna että tartteeko käydä lääkärillä näyttämässä.
Ps. Ira, lupaan tehä sen haasteen tässä piakkoin!
tiistai 10. huhtikuuta 2012
Pääsiäisreissu
Viime viikolla käytiin siis ti ja to tekemässä hyppytreeniä medirimoilla, tosin ei kovin hyvällä menestyksellä. Radan keskellä olevat 40cm hypyt Flip kyllä hyppäsi, mutta jos jätin sen hypyn taakse ja menin vastaanottamaan, niin tuli lähes joka kerta joko ali tai kiersi koko hypyn. Eipä ollu kovin luottavainen fiilis lähteä kisaamaan..
Perjantaina sitten aamusta poikien kanssa Pelloon. Ekalla radalla oli rimat 35cm, joten nolla olis ollu ihan otettavissa, mutta sain Flipin vedettyä keppien ohi ja yhen hypyn juoksi ohi ja hyppäs toisin päin, tuloksena siis hyl. Tokalla radalla rimat oli 40cm ja Flip tuli heti ekan riman ali, vaikka jätin sen tosi lähelle hyppyä, jotta hyppäis suoraan yli. Koko loppurata menikin sitte ihan rallatteluksi, hyl tästäkin.
Kakkosien ajan olin töissä ja Linus oli makaillut häkissä koko aamun ja alkuiltapäivän. Aattelin että mitähän tästä tulee, että onko se ihan väsy ja itelläkin oli aika löysä olo. Mutta sain ihan hirmusen hyvän taistelufiiliksen päälle, tavotteena oli tehä hyvät kontaktit ja saada se viiminen nolla kesää varten.
Tykkäsin radoista tosi paljon. Sai juosta, mutta oli siellä muutama kivan haastavakin kohta. Linus tuntu ehkä pikkasen normaalia hitaammalta, mutta liikku kuitenkin ok:sti ja videolla meno näyttää ihan hyvältä. Parissa kohassa suunnitelmat meni vähän uusiksi, kun en vaan kerinny ja A:t otin ihan varmistamalla. Ekalla radalla Linus myös meinasi varastaa ja olin jotenki niin hämmentyny etten tajunnu ees palauttaa sitä takasin istumaan. Pitääpä kiinnittää tähän jatkossa huomiota, jos vielä hiipii. Tehtiin tuplanolla ja vielä voitettiin molemmat radat. Jäipä hyvä mieli :)
Koska hullulle agilityihmiselle ei riitä nää lähikisat, eikä pikkasen kauempanakaan olevat, niin lauantaina lähettiin Flipin kanssa ajelemaan Helsinkiin. Oltiin matkan varrella tutulla yötä ja su ajeltiin etelään ja nähtiin siellä paria tuttua. Ekaa kertaa näin myös Linuksen pennun Rickyn, oli kyllä niin paljon samaa näköä kuin Linuksessa! Flipkin luuli eka, että se on Linus, hih :) Ma-aamuna sitten Purinalle kisaamaan. Ja voi että kun ilahduin kun tajusin, että rimat oli 35cm!
Ekalta radalta hypyn ohituksesta 5 nopeimmalla ajalla, tosin Flip tais vielä olla aamu-uninen tai jotain, ei oikein ollu skarppina ja liikku normaalia hitaammin.
Tokalta ja vikalta radalta sitten nollat, jes! Näissä oli jo lähes oma itsensä, ei meinannu oikein lähdössäkään pysyä. Eipä ollu ollenkaan turha reissu :) Kiva oli nähä myös Heidi-kasvattajaa ja sukulaiskoiria.
Kisoista ajeltiin vielä Seinäjoelle jossa oltiin yötä ja sieltä tänään kotia. Neljä päivää oltiin reissussa ja ajeltua tuli semmoset 2000km. Että semmonen ihan pikku reissu, mutta hauskaa oli!
Nyt olis tarkotus hetki pitää kisataukoa Flipin kanssa ja opettaa sille kunnolla noi medirimat. Kova halu olis kisata, mutta ei oikein auta luottaa siihenkään, että rimat ois vaan 35cm. Lauantaina tosin reissataan taas, kun Flip pääsee erkkariin kehään pyörimään. Mun pitäs vaan sitä ennen trimmailla noi korvat, saa nähä mitä siitä tulee.
Perjantaina sitten aamusta poikien kanssa Pelloon. Ekalla radalla oli rimat 35cm, joten nolla olis ollu ihan otettavissa, mutta sain Flipin vedettyä keppien ohi ja yhen hypyn juoksi ohi ja hyppäs toisin päin, tuloksena siis hyl. Tokalla radalla rimat oli 40cm ja Flip tuli heti ekan riman ali, vaikka jätin sen tosi lähelle hyppyä, jotta hyppäis suoraan yli. Koko loppurata menikin sitte ihan rallatteluksi, hyl tästäkin.
Kakkosien ajan olin töissä ja Linus oli makaillut häkissä koko aamun ja alkuiltapäivän. Aattelin että mitähän tästä tulee, että onko se ihan väsy ja itelläkin oli aika löysä olo. Mutta sain ihan hirmusen hyvän taistelufiiliksen päälle, tavotteena oli tehä hyvät kontaktit ja saada se viiminen nolla kesää varten.
Tykkäsin radoista tosi paljon. Sai juosta, mutta oli siellä muutama kivan haastavakin kohta. Linus tuntu ehkä pikkasen normaalia hitaammalta, mutta liikku kuitenkin ok:sti ja videolla meno näyttää ihan hyvältä. Parissa kohassa suunnitelmat meni vähän uusiksi, kun en vaan kerinny ja A:t otin ihan varmistamalla. Ekalla radalla Linus myös meinasi varastaa ja olin jotenki niin hämmentyny etten tajunnu ees palauttaa sitä takasin istumaan. Pitääpä kiinnittää tähän jatkossa huomiota, jos vielä hiipii. Tehtiin tuplanolla ja vielä voitettiin molemmat radat. Jäipä hyvä mieli :)
Koska hullulle agilityihmiselle ei riitä nää lähikisat, eikä pikkasen kauempanakaan olevat, niin lauantaina lähettiin Flipin kanssa ajelemaan Helsinkiin. Oltiin matkan varrella tutulla yötä ja su ajeltiin etelään ja nähtiin siellä paria tuttua. Ekaa kertaa näin myös Linuksen pennun Rickyn, oli kyllä niin paljon samaa näköä kuin Linuksessa! Flipkin luuli eka, että se on Linus, hih :) Ma-aamuna sitten Purinalle kisaamaan. Ja voi että kun ilahduin kun tajusin, että rimat oli 35cm!
Ekalta radalta hypyn ohituksesta 5 nopeimmalla ajalla, tosin Flip tais vielä olla aamu-uninen tai jotain, ei oikein ollu skarppina ja liikku normaalia hitaammin.
Tokalta ja vikalta radalta sitten nollat, jes! Näissä oli jo lähes oma itsensä, ei meinannu oikein lähdössäkään pysyä. Eipä ollu ollenkaan turha reissu :) Kiva oli nähä myös Heidi-kasvattajaa ja sukulaiskoiria.
Kisoista ajeltiin vielä Seinäjoelle jossa oltiin yötä ja sieltä tänään kotia. Neljä päivää oltiin reissussa ja ajeltua tuli semmoset 2000km. Että semmonen ihan pikku reissu, mutta hauskaa oli!
Nyt olis tarkotus hetki pitää kisataukoa Flipin kanssa ja opettaa sille kunnolla noi medirimat. Kova halu olis kisata, mutta ei oikein auta luottaa siihenkään, että rimat ois vaan 35cm. Lauantaina tosin reissataan taas, kun Flip pääsee erkkariin kehään pyörimään. Mun pitäs vaan sitä ennen trimmailla noi korvat, saa nähä mitä siitä tulee.
sunnuntai 1. huhtikuuta 2012
Pikkumedi
Tän viikon suunnitelmat menikin vähän uusiksi treenien suhteen, kun torstaina ei päästy ryhmätreeneihin. Käytiin keskiviikkona sitten pyörähtämässä pikasesti hallilla. Linukselle rataa ja Flipille keinua, rengasta ja keppejä. Ja keinu oli muuten tosi hyvä! Ei näköjään tarvinnu kun kerran muistutella ja johan alko sujua :) Muuten ei alkuviikosta tehty mitään ihmeellistä. Tai no kävin mä tiistaina poikien kanssa jäällä hiihtämässä, mutta siitä ei oikein tullu mitään. Flip räksytti koko lenkin ajan ja jahtasi samalla suksia ja sauvoja. Voi olla että jäi viimiseksi hiihtolenkiksi jolla koirat, tai ainakin Flip on mukana. Ei ollu niin hirveän mielyttävä kokemus :D
Lauantaina kello soi neljän jälkeen ja viideltä oltiin jo Flipin kanssa kaksistaan matkalla Ouluun. Alunperin oli suunnitelma se, että jos Flip mitataan mediksi, ei kisata vielä, vaan mittautan vielä myöhemmin toisella tuomarilla. Mutta kun mitta ei kertaakaan näyttänyt alle 36cm (mikä oli kyllä yllätys!) niin luovutin, ja kisattiin sitten medeissä. Fliphän oli nähnyt medihyppyjä kahesti aikasemmin ennen kisoja, ei siis hirveän hyvä lähtökohta. Kisapaikalla oli vaan pari lämppähyppyä ja nekin niin ahtaasti ihmisten keskellä, että hyppyyttäminen oli käytännössä mahotonta.
Ekalla radalla ekan hypyn rima tippu ja sen jälkeen esteitä ohitettiinkin enemmän, kuin mitä hypättiin. Tuloksina kisoista 3xhyl, mutta kaikki virheet tuli hypyistä-pari rimaa ja loput kieltoja. Kontaktit, varsinkin keinu ja A oli tosi hyvät, samoin kepit. Pituus ja muuri ei tuottaneet ongelmia, joten ne ongelmat on nyt vain noissa normihypyissä.
Tässä olis nyt sitten muutama päivä aikaa tehä hyppytreenejä ennenkuin pe on Pellon kisat ja ma kisataan Helsingissä. Tiistaina olis tarkotus tehä hyppytekniikkaa medirimoilla ja torstaina ratapätkää, jotta tulee nyt ihan kunnolla totuttelua noihin medirimoihin. Kyllähän tää harmittaa, mutta eipä sille mitään voikaan. Lisäks harmittaa, etten opettanu Flipille aikasemmin medihyppyjä, vaikka tiesin, että se on ihan rajoilla. No, ei kait tässä mikään hirveä kiire oo, mutta kisoja on nyt kuitenkin useemmat tässä lähiaikoina tulossa, mutta katotaan kuinka nopeesti Flip nuo hypyt tajuaa.
Tänään pojat pääsi hierojalle. Molemmilla takapäässä ja lannerangassa jumia, mutta ei mitenkään kovin pahasti kuitenkaan. Flip oli muuten yllättävän rauhallinen. Viime kerralla jouduin pitämään siitä kaksin käsin kiinni kokoajan, nyt jopa melkein rentoutu ja silmät meinas mennä kiinni :)
Lauantaina kello soi neljän jälkeen ja viideltä oltiin jo Flipin kanssa kaksistaan matkalla Ouluun. Alunperin oli suunnitelma se, että jos Flip mitataan mediksi, ei kisata vielä, vaan mittautan vielä myöhemmin toisella tuomarilla. Mutta kun mitta ei kertaakaan näyttänyt alle 36cm (mikä oli kyllä yllätys!) niin luovutin, ja kisattiin sitten medeissä. Fliphän oli nähnyt medihyppyjä kahesti aikasemmin ennen kisoja, ei siis hirveän hyvä lähtökohta. Kisapaikalla oli vaan pari lämppähyppyä ja nekin niin ahtaasti ihmisten keskellä, että hyppyyttäminen oli käytännössä mahotonta.
Ekalla radalla ekan hypyn rima tippu ja sen jälkeen esteitä ohitettiinkin enemmän, kuin mitä hypättiin. Tuloksina kisoista 3xhyl, mutta kaikki virheet tuli hypyistä-pari rimaa ja loput kieltoja. Kontaktit, varsinkin keinu ja A oli tosi hyvät, samoin kepit. Pituus ja muuri ei tuottaneet ongelmia, joten ne ongelmat on nyt vain noissa normihypyissä.
Tässä olis nyt sitten muutama päivä aikaa tehä hyppytreenejä ennenkuin pe on Pellon kisat ja ma kisataan Helsingissä. Tiistaina olis tarkotus tehä hyppytekniikkaa medirimoilla ja torstaina ratapätkää, jotta tulee nyt ihan kunnolla totuttelua noihin medirimoihin. Kyllähän tää harmittaa, mutta eipä sille mitään voikaan. Lisäks harmittaa, etten opettanu Flipille aikasemmin medihyppyjä, vaikka tiesin, että se on ihan rajoilla. No, ei kait tässä mikään hirveä kiire oo, mutta kisoja on nyt kuitenkin useemmat tässä lähiaikoina tulossa, mutta katotaan kuinka nopeesti Flip nuo hypyt tajuaa.
Tänään pojat pääsi hierojalle. Molemmilla takapäässä ja lannerangassa jumia, mutta ei mitenkään kovin pahasti kuitenkaan. Flip oli muuten yllättävän rauhallinen. Viime kerralla jouduin pitämään siitä kaksin käsin kiinni kokoajan, nyt jopa melkein rentoutu ja silmät meinas mennä kiinni :)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)