Lepoa tiedossa

Torstai-iltana treenien jälkeen jäähyttelylenkillä tapahtui ikävä juttu. Irtokoira hyökkäsi meidän kimppuun. Tilanne tuli niin nopeasti etten oikein edes tiedä mitä siinä tapahtui. Mutta onneksi treenikaveri tuli paikalle pian auttamaan, muuten en tiie kuinka ois käyny. Ja irtokoiran omistajakin tuli siinä samassa paikalle.

Ensi reaktio oli, että nyt kävi tosi pahasti. Linus hinkkas kuonoaan maahan ja näytti kuin hammas olis menny ikenestä läpi. Ien oli turvonnu ja kova, eikä suuhun voinu kattoa. Flip kiljui kun siihen edes vähän koski ja mulla tuli sormesta verta ihan kunnolla.

Mentiin hallille valosaan tutkimaan tarkemmin tilannetta ja soitettiin päivystävälle eläinlääkärille. Hetken päästä Linus jo peuhasi ja ien ei ollut enää kova, huulessa näkyi reikä. Flip taas ei antanut edelleenkään kattoa karvojen alle, lantio niin kipeä ja herkkä. Todettiin siinä ettei mun sormea tartte kuitenkaan ommella ja lähin koirien kanssa päivystävälle.

Ensin tutkittiin Flip, josta yllättävää kyllä ei löytynyt muuta kuin nirhaumia lantiosta, ei siis mitään isoa haavaa tms. Käveli normaalisti ja antoi väännellä takajalkoja miten vaan. Viikon kipulääkekuurilla siis selvittiin. Reikä Linuksen huulessa oli kokonaan huulen läpi, joten se sai kipulääkkeen lisäksi myös antibiootit.

Pahemminkin olisi voinut käydä, joten siinä suhteessa selvittiin suhteellisen ehjin nahoin. Mutta. Ell mukaan Flipillä on lievä läppävika :/ Sydän on todettu terveeksi sekä pentuna että luustokuvien yhteydessä, joten tää tuli kyllä täytenä yllätyksenä. Ell oli sitä mieltä että voi tarvita lääkityksen, mutta mahollisesti vasta joskus monien vuosien päästä. Suunnitelmissa olis nyt ehottomasti käyttää Flip sydänspesialistilla, että saadaan tarkempaa tietoa asiasta.